Digimuseo.fi auttaa museoita virtuaalinäyttelyiden tuotannoissa

Digimuseolle on kahden vuoden aikana kertynyt runsaasti kokemusta erilaisten virtuaalisten kulttuurisisältöjen tuottamisesta. Tärkeimmät opit liittyvät 360- ja 3D-tekniikoilla tuotettuihin sisältöihin, joista Digimuseon näyttelyvalikoima pääsääntöisesti koostuukin. Seuraavassa kirjoituksessa käydään läpi joitain esimerkkejä Digimuseo-tuotantojen rakentamisesta ja niiden erityispiirteistä.

360 – kun miljöö on oleellinen!

Suurin osa Digimuseo-näyttelyistä on kuvattu 360-kuvaustekniikalla, mikä tarkoittaa koko fyysisen näyttelytilan kuvaamista. Tällöin virtuaalinäyttely siis jäljittelee todellisen maailman näyttelyä. Näyttelyn teoksiin voi tutustua tarkemmin klikkaamalla auki niihin liitettyjä ”hotspotteja”. Hotspotit voivat sisältää tekstiä, kuvia, videoita tai ääniraitoja. Liikkuminen 360-näyttelyissä tapahtuu näytöllä näkyviä nuolia klikkailemalla. ”Pään kääntäminen” tapahtuu raahaamalla näyttöä haluttuun suuntaan.

360-näyttely on hyvä valinta, kun fyysinen museorakennus tai näyttelytilan miljöö on oleellinen itse näyttelylle tai sen teemalle. Esimerkiksi Forum Marinumin s/s Boren ikoniset hyttikäytävät ja ruokailusalit tuskin toimisivat virtuaalisesti muuten kuin 360-kuvattuna. Tai niin ikään 360-kuvattu Åbo Akademin Ett hem -kotimuseo olisi ilman kaunista rakennustaan valitettavan laiha kuvaus vuosisadanvaihteen porvariskodista.

Ett hem -kotimuseossa on näyttävä taidekokoelma. Kuvakaappauksessa näkyvät myös liikkumiseen tarkoitetut nuolet ja kaksi hotspottia.

Virtuaaligalleria kokoaa tärkeimmät teokset yhteen tilaan

Digimuseossa on myös useita virtuaaligalleriatoteutuksia. Niissä luodaan kokonaan virtuaalinen näyttelytila, jonka kokoon, väreihin ja rakenteeseen museon on mahdollista vaikuttaa. Liikkumisen osalta virtuaaligalleriat toimivat lähes kuten 360-näyttelyt: lattiaklikkauksilla käyttäjä pääsee eteenpäin ja näyttöä raahaamalla kääntyy katselukulma.

Siinä missä 360-näyttely kopioi todellista näyttelyä, virtuaaligalleria mahdollistaa eri näyttelyihin kuuluvien teosten kokoamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Digimuseoon rakennettu John Nurmisen Säätiön vaihtuvat näyttelyt perustuu kahteen Säätiön julkaisemaan kirjaan, joiden hienoimmat otokset ja tarinat saadaan taltioitua yhteen galleriaan. Kokonaan virtuaalinen toteutustapa tuo myös muita hyötyjä: Esimerkiksi Wäinö Aaltosen museon WÄINÖ – ”Minä toivoin, että sydämeni olisi kuin kivi” -näyttely esittelee 3D-kuvattuja patsaita ja veistoksia seinillä riippuvien teosten lisäksi. Myös Teatterimuseon virtuaalinäyttelyssä vierailija voi tutkia ja pyöritellä 3D-mallinnettuja pukuja. Lisää WÄINÖN rakentamisesta voit lukea tästä kirjoituksesta.

WÄINÖ kokoaa virtuaaligalleriaan Wäinö Aaltosen teoksia.

Digitaalisuus mahdollistaa näyttelyn esillepanon, vaikka se olisi fyysisessä museossa jo purettu uudemman näyttelyn tieltä.

…tai miksei molemmat?

Digimuseossa on myös molempien yllä kuvattujen mallien risteymiä. Näitä kutsumme hybridimalleiksi. Esimerkiksi kesäkuussa julkaistu Ilmailumuseon Kolmosten siivillä on toteutettu virtuaalisesti mallinnettuun lentokonehalliin, mutta DC-3-lentokoneen sisäpuoli on kuvattu 360-tekniikalla. Yhteys virtuaalihallin ja koneen 360-kuvan välillä on saumaton: lentokoneen sisäänkäyntiä klikkaamalla kävijä hyppää koneen sisään. Lisää näyttelyn rakentamisesta voit lukea tästä.

Toinen hieman vastaava esimerkki monen eri teknologian yhdistämisestä on Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeen alla toteutetut Turku 1827 ja Luostarinmäki. Palovakuutusasiakirjoihin, rakennuspiirustuksiin ja kaupunkikuvauksiin perustuvat 3D-mallinnukset on kuvattu 360-teknologialla. Lopputuloksena vierailija pääsee 360-kierrokselle kadonneeseen kaupunkiin. Historian ja tulevaisuuden museo ilmentää itsessäänkin digitaalisen toimintaympäristön tuomia hyötyjä. Vaikka museolla ei ole vielä lähivuosinakaan fyysistä rakennusta, on sen alle toteutettu jo vaikuttavia virtuaalikohteita. Lisää Luostarinmäen rakentamisesta voit lukea tästä kirjoituksesta.

Digitaalisuus mahdollistaa näyttelyn esillepanon, vaikka se olisi fyysisessä museossa jo purettu esimerkiksi uuden näyttelyn tieltä. Virtuaalinäyttely ei kavahda myöskään museoremonttia, joka voi pakottaa fyysisen museotoiminnan tauolle.

”Kolmosen” kyljestä hypätään 360-kuvattuihin sisätiloihin.

Opastukset elävöittävät virtuaalinäyttelykokemusta

Museo voi liittää Digimuseo-näyttelyihinsä myös virtuaalisia opastuksia, joissa näyttelyn tarinat heräävät museo-oppaan johdolla henkiin. Tällä hetkellä opastuksia on kahdenlaisia: ryhmä- ja avoimia opastuksia. Virtuaaliopastukset tuovat museosisällöt saavutettaviksi kaikille asiakasryhmille. Iäkkäille tai liikuntarajoitteisille ihmisille kynnys fyysisille opastuksille liittymiseen voi olla korkea – erityisesti, jos mieluisat museot ovat jo itsessään matkan päässä. Digimuseo mahdollistaa vaivattoman kulttuurinautiskelun kotisohvalta.

Toinen virtuaalisista museo-opastuksista hyötyvä kohderyhmä on koululaiset. Virtuaalinen museokäynti poistaa luokkaretkiin liittyviä, opettajan kannalta vaivalloisia vaiheita. Digimuseovierailu ei vaadi sen kummempaa logistista suunnittelua tai oppilaiden kaitsemista koululuokan ulkopuolella. Riittää, että opettaja avaa opastuslinkin oikeaan aikaan ja huolehtii, että oppilaat näkevät ja kuulevat oppaan.

Sarka-museo on järjestänyt Digimuseon kautta useita koululaiskierroksia. Näyttelyamanuenssi Riikka Soininen kuvaili vuoden 2021 syksyllä opastuskokemuksiaan: ”Sarka-museon virtuaaliopastukset ovat olleet kuluneen vuoden aikana suosittuja erityisesti koululaisten keskuudessa. Virtuaalikierros museoon on ollut tervetullutta vaihtelua oppilaiden korona-arkeen. Sarkaan on saatu koululaisvierailuja ympäri Suomea pääkaupunkiseudusta Pohjanmaalle. Erityisesti suurempien kaupunkien koululaisille maatalousmuseo on saattanut tuntua hyvin mielenkiintoiselta vierailukohteelta, jossa on oppinut paljon uutta ruuan alkuperästä ja menneisyyden suomalaisten elintavoista.”

Sarka on myös liittänyt erilaisia teemoja pitämiinsä virtuaaliopastuksiin. Esimerkiksi halloweenin aikainen, Ennen koneita -näyttelyyn liittyvä Etkös elävä pelkää -teemaopastus oli suuri menestys.

Oppilaita luokkahuoneessa katselemassa virtuaaliopastusta. Kuva: Sarka-museo.

Katse kehitykseen!

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palvelutarjontaamme ja näyttelysisältöihin liittyviä teknologioita. Olemme aina kiinnostuneita uusista yhteistyöideoista. Otathan siis rohkeasti yhteyttä, mikäli haluat Digimuseoon mukaan – kehitetään juuri teille sopivia sisältöjä!

Lisätietoa antavat:

Janne Tielinen, kehittämisasiantuntija
[email protected]
Puh. +358 44 4300 706
Yhteinen perintö Oy – Digimuseo.fi

Anne Mäkijärvi, liiketoimintapäällikkö
[email protected]
Puh. +358 40 5535835
Yhteinen perintö Oy – Digimuseo.fi