Puheenvuoro

Muuttuvaa merta tarkasteleva Epävarma horisontti -näyttely avautui Digimuseossa

Sillä lopulta kaikki palaa mereen – Okeanokseen, valtameren virtaan, joka ajan ikuisesti virtaavan juoksun tavoin on kaiken alku ja loppu.1

Epävarma horisontti -näyttely 6.3.–16.5.2021 tarkastelee muuttuvaa merta ympärillämme. Asiat, joita olemme pitäneet itsestään selvinä ja jopa muuttumattomina, ovat tulevaisuudessa epävarmoja ja muutosketjut yllättäviä. Horisontin muutoksia ja meren välityksellä heijastuvia tunnetiloja pohditaan näyttelyssä kansainvälisten ja suomalaisten nykytaiteilijoiden teosten avulla.

Merivedet ovat tutkijoiden mukaan siirtyneet antroposeeniin – geologiseen kauteen, jossa ihmisen toiminta vaikuttaa alueisiin enemmän kuin luonnonvoimat. Nestori Syrjälä nostaakin teoksessaan keskiöön ihmisen vastuun omista toimistaan, joiden vaikutukset merien ekosysteemiin ulottuvat mikro-organismitasolta suurimpien merinisäkkäiden selviytymiseen saakka. Marjolijn Dijkmanin ja Toril Johannessenin suurennuslasin alla ovat suuren osan maapallon hapesta tuottavat mikro-organismit. Kati Rooverin teoksessa puolestaan matkataan ryhävalaan maailmaan ja pohditaan ihmisen ja luonnon rinnakkaineloa.

Läheltä kauas

Lähin meremme, Itämeri, on maailman toiseksi suurin murtovesialue, jonka vähäsuolainen vesi vaihtuu hitaasti ja on arka muutoksille. Tuula Närhinen on tarkastellut tuotannossaan monipuolisesti Itämeren kipupisteitä ja ilmiöitä. Myös Renja Leino ja Lilli Haapala antavat huomion lähirannan haavoittuvaisuudelle.

Valtameret, niin yhdistävinä kuin erottavina alueina, ovat olleet tiedon, vallan, liikenteen, kalastuksen, kaupankäynnin ja myös pelon väyliä. Sosiokulttuurinen ja yhteiskunnallinen asema sekä sijainti vaikuttavat mereen liitettäviin merkityksiin. Sasha Huberin ja Mohau Modisakengin teokset tarkastelevat näitä teemoja. Ilmastonmuutoksen myötä elämisen mahdollisuudet muuttuvat, ja tämän on arvioitu tulevina vuosikymmeninä vaikuttavan merkittävästi miljoonien ihmisten elinympäristöön, merien monimuotoisuuden heikkenemisestä puhumattakaan.

Olemme valtamerien kanssa osa samaa kiertokulkua. Se, mitä horisontissa ja aaltoilevan pinnan alla tulevaisuudessa näkyy, on suhteessa valintoihin, joita teemme tänään. Horisontin näkymiä tarjoavat: Timo Aho & Pekka Niittyvirta, Lauri Astala, Camille Auer, Marjolijn Dijkman & Toril Johannessen, Hreinn Friðfinnsson, Lilli Haapala, Corinna Helenelund, Sasha Huber, David Kasprzak, Ange Leccia, Radical Ocean Futures, Renja Leino, Mohau Modisakeng, Anna Niskanen, Tuula Närhinen, Kati Roover, Nestori Syrjälä, Janna Syvänoja ja Julia Weckman.

Yhteistyössä: John Nurmisen säätiö ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Tutustu 360°-näyttelyyn tästä.

Voit varata näyttelyyn myös digiopastuksen museon oman oppaan johdolla ja pääset pintaa syvemmälle. Tutustu opastustarjontaan tästä.

Lisätiedot

Susanna Hujala, näyttelyamanuenssi, tiiminvetäjä
puh. 050 343 4626 [email protected]
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Janne Tielinen, kehittämisasiantuntija
puh. 044 430 0706, [email protected]
Yhteinen perintö Oy

Digimuseo

Digimuseossa voi tutustua Turun kaupungin taidemuseo WAMiin, historialliseen Suomen Joutseneen, Apteekkimuseon ja Qwenselin talon entisajan rohtoihin ja 1700-luvun sisustukseen ylhäisessä turkulaiskodissa, Helinä Rautavaaran museon kokoelmiin ympäri maailmaa kerätyistä valokuvista ja esineistä, Suomen maatalousmuseo Saran Ennen koneita -näyttelyyn, Linnanjuhlista tutun Presidentin linnan virtuaalikierrokseen ja John Nurmisen Säätiön kokoelman helmiin. Näyttelyissä voi vierailla itsenäisesti tai niihin voi varata opastuksen. 

Digimuseo.fi:n toiminnasta vastaa yhteiskunnallinen yritys Yhteinen Perintö Oy. Sen omistajia ovat Suomen museoliiton hallinnoima FMA Creations Oy ja John Nurmisen Säätiö. Yhteinen Perintö Oy:n visiona on olla kulttuuriperinnön digitaalisten palveluiden ensisijainen toimittaja. Yrityksen tavoite on auttaa museoita menestymään digitaalisessa toimintaympäristössä.

1Rachel L. Carson. Meren ihmeet, 1953. Suom. alkuperäisteoksesta The Sea Around Us (1951).