Digimuseo game changerina

Digitaalinen toimintaympäristö tarjoaa sekä museopalvelujen tuottajille että kuluttajille mahdollisuuksia, joita ei perinteisessä ”kivijalkamuseossa” ole – eikä tule. Digitaalinen palvelu on saatavilla kaikkialta samoilla ehdoilla. Matka museoon on pisimmilläänkin vain siirtyminen lähimmän verkkoyhteyden äärelle. Samalla kävelymatkalla olet Turun, Helsingin tai vaikkapa Loimaan tarjonnan äärellä. Lisäksi palvelu on käytettävissä 24/7 – myös maanantaisin.

Museon kohderyhmä laajenee toimipaikan lähiympäristöstä globaaliksi. Markkinat ovat rajattomat sanan kaikissa merkityksissä. Palvelun pystyttäminen ja välittäminen verkon kautta on myös edullista. Käytännössä se on lähes ilmaista, ainakin jo vertaa fyysisen museotilan aiheuttamiin kustannuksiin.

Digitaalisten palvelujen edut ja mahdollisuudet on tunnistettu ja museoalan digitalisaatiota on edistetty jo ainakin pari vuosikymmentä. Kulttuuriperintöä on muutettu biteiksi ja aineistojen hallintaan on hankittu ja kehitetty järjestelmiä. Digiloikka on toistaiseksi kuitenkin törmännyt museon seiniin. Digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnetty lähinnä museorakennuksiin tuotettujen sisältöjen monipuolistamisessa.

Digitaalisuudesta uusi normaali

Korona-aika on nostanut konkreettisesti esiin sen, että digitaalisuus ei ole enää kivijalkamuseon tukipalvelu. Digitaalinen toimintaympäristö edellyttää omaa ansaintalogiikkaa ja siihen liittyviä palvelukanavia. Digimuseo.fi-palvelu on täyttämässä tätä tarvetta. Samalla tavoite on olla alan game changer, jossa digitalisaation mahdollisuudet muuttuvat kuluttajien riemuksi ja museoiden menestykseksi.

Omassa puheenvuorossaan Turun museokeskuksen intendentti Henna Ylänen toteaa ”Erityisesti haluaisin tulevaisuudessa nähdä Digimuseossa sisältöjä, joita ei ole mahdollista päästä katsomaan paikan päälle. Haluaisin nähdä lisää kokoelmakeskusten aarteita ja virtuaalisia aikamatkoja sadan vuoden takaisiin maisemiin. Entä miltä näyttäisi usean museon yhteisesti verkkoon tuottama teemanäyttely?”

Ylänen ei voisi olla toiveineen enempää oikeassa sekä digitalisaation edistämisen että uudenlaisiin mahdollisuuksiin tarttumisen näkökulmasta. Tein tämän puheenvuoron pohjaksi pienen kyselytutkimuksen kollegojen keskuudessa siitä, kuinka suuri osa museoiden kokoelmista on parhaillaan esillä museoiden näyttelytiloissa. Valistunut, ja epäilemättä oikeaa kokoluokkaa oleva arvio on 2 prosenttia.

Kuluttaja on jo oman game changensa kokenut monella alalla. Digitaalinen kanava tulee monille mieleen ensimmäisenä palveluja etsiessä ja käyttäessä. Vaikka kivijalkapalvelulla on paljon vahvuuksia, harva meistä olisi enää valmis palaamaan aikaan, jossa lippujen ostaminen, pankkipalvelut tai vaikkapa elokuvien vuokraus vaatisi vierailun liikkeeseen.

Vaikka kivijalkapalvelulla on paljon vahvuuksia, harva meistä olisi enää valmis palaamaan aikaan, jossa lippujen ostaminen, pankkipalvelut tai vaikkapa elokuvien vuokraus vaatisi vierailun liikkeeseen.

Digitaalisessa toimintaympäristössä museot ovat vaativassa kilpailutilanteessa. Kuluttajien odotukset palvelun käytettävyydestä ja sisällöstä ovat korkealla. Museoitakin verrataan suuriin kaupallisiin yrityksiin palvelujen sujuvuudessa. Menestyksen perustana ovat helppous, luotettavuus ja tunnettuus. Nämä ovat kaikki Digimuseo.fi -palvelun kehittäjillä tiedossa. Ne myös ohjaavat tuotantoa. Maalissa emme vielä ole, mutta on selvää, että olemme oikealla reitillä etujoukoissa.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri ja Yhteinen Perintö Oy:n hallituksen puheenjohtaja.