Herrainkulman museot saavutettavissa kotisohvalta

Turun museokeskukseen kuuluvasta Apteekkimuseosta ja Qwenselin talosta tuli Digimuseokohde toukokuussa 2020. Aurajokirannan Herrainkulman suojaisalta sisäpihalta voi nyt virtuaalisesti astua peremmälle museoon, jossa 1700-luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekkikokonaisuus tarjoavat ainutlaatuisen näkökulman aikakauden kulttuurikulttuurihistoriaan.

Hyvä sisältö ei missään museossa synny tyhjästä. Vuonna 2018 Turun museokeskus oli juuri saanut valmiiksi Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistushankkeen. Hankkeessa museon koko konsepti valaistuksesta ilmeeseen, kerrontaan ja näyttelykierrokseen uudistui. Erityisesti uudistusta tehtäessä painotettiin saavutettavuuden parantamista. Pitkäjänteisen ja onnistuneen kehittämishankkeen kruunasi Vuoden museo -finalistipaikka, josta saimme iloita vuoden 2020 alussa. Pian palkintoraadin vierailun jälkeen korona kuitenkin muutti suunnitelmia, ja Vuoden museo -tunnustuksen jako siirrettiin vuoteen 2021.

Siksi olimmekin museokeskuksessa erityisen iloisia, kun Digimuseosta otettiin yhteyttä ja tiedusteltiin halukkuuttamme lähteä pilottikohteeksi uuteen virtuaaliseen palveluun. Aikataulu oli erittäin tiukka, mutta kiitos uudistamishankkeessa hyvin tehdyn pohjatyön oli Apteekkimuseo ja Qwenselin talo niin sanotusti valmiiksi kisakuntoon viritetty. Kun keskustelujen jälkeen päädyimme toteuttamaan Digimuseoon 360-mallin museosta, saatoimme hyvällä mielellä liittää mukaan esimerkiksi tuoreet ääniopastusmateriaalit sekä tiivistää teksteihin uuden opaskirjan oleelliset asiat. Myös käännökset ruotsin ja englannin kielille olivat heti saatavilla, ja malli voitiin ottaa heti käyttöön kolmekielisenä. Kiireestä huolimatta ajankohtakin sopi meille hyvin: koronan vuoksi suljetuissa museossa oli mahdollista toteuttaa kuvaukset sekä sisältöjen suunnittelu tahdissa, joka normaalin yleisötyön lomassa olisi ollut hyvin vaikeaa. Digimuseon ansiosta Apteekkimuseo ja Qwenselin talo ovat nyt avoinna vierailijoille paikasta ja vuorokaudenajasta riippumatta. Informaatiota museon sisällöistä on saatavilla niin teksti- kuin äänimuodossa, osana museon upeaa visuaalista kokonaisuutta.

Fyysisessä muodossaan Apteekkimuseon ja Qwenselin talon kokonaisuus on helposti lähestyttävä, ihastuttava ja oivaltava kokonaisuus. Museo on keidas keskellä Turun kaupungin keskustaa. Paikka, jossa voi virkistyä irrallaan kauppapaikkojen hälystä. Ajattelen, että tulevaisuuden Digimuseo on virtuaalisessa muodossa parhaimmillaan kaikkea tätä. Saavutettava ja helposti löydettävä, yhteinen käyttöliittymä kansallisen kulttuuriperinnön äärelle. Keidas, joka tarjoaa uusia ideoita ja oivalluksia ainutlaatuisen sisällön äärellä. Paikka, jossa on mahdollisuus syventyä, oppia ja innostua.

Haluaisin nähdä lisää kokoelmakeskusten aarteita ja virtuaalisia aikamatkoja sadan vuoden takaisiin maisemiin.

Erityisesti haluaisin tulevaisuudessa nähdä Digimuseossa sisältöjä, joita ei ole mahdollista päästä katsomaan paikan päälle. Haluaisin nähdä lisää kokoelmakeskusten aarteita ja virtuaalisia aikamatkoja sadan vuoden takaisiin maisemiin. Entä miltä näyttäisi usean museon yhteisesti verkkoon tuottama teemanäyttely?

Digimuseon menestyksen avainasemassa ovat niin asiakkaiden kuin museoidenkin tottumusten muuttaminen. Ei niinkään vanhojen kyseenalaistaminen vaan uusien luominen – haluamme edelleen rohkaista vierailuihin myös fyysisissä museoissa. Samaan aikaan pitäisi sekä saada kasvatettua käyttäjämääriä, että lisättyä sisältöjä yhä uusien käyttäjien houkuttelemiseksi. Yhdistelmä on museolle varmasti haastava, mutta toivottavasti ei mahdoton. Potentiaalia nimittäin on. Museot ympäri Suomen tarjoavat kävijöilleen jo nyt ahaa-elämyksiä, sekä tekevät erittäin innovatiivista, luovaa ja visuaalisesti mielenkiintoista toimintaa – kaikki ominaisuuksia, jotka ovat myös virtuaalisessa ympäristössä menestymisen edellytyksiä. Sijainti vain on uusi. Ja kävijäpotentiaali suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Henna Ylänen
Kirjoittaja on Turun museokeskuksen intendentti.