Itämeri on viimeinen leposija monelle ensimmäisessä maailmansodassa uponneelle alukselle. Sodan sumua -näyttely vie vierailijan virtuaalisukellukselle ja kertoo kolmen eri hylyn ja sen miehistön tarinan.

Harva tietää, mitä Suomenlahdella tapahtui ensimmäisen maailmansodan taisteluissa. Tavoitteenamme on tuoda suuren yleisön tietoisuuteen nämä vuosien 1914–1918 tapahtumat merellä. Aihe on surullisella tavalla ajankohtainen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo mieleen kahteen maailmansotaan johtaneet ajat ja tapahtumat”, Juha ”Roope” Flinkman sanoo.

Sodan sumua -näyttely pohjautuu Flinkmanin ja Jouni Polkon samannimiseen kirjaan. Teos kertoo ensimmäisen maailmansodan vaiheista, Itämeren strategisesta asemasta sekä merenpohjaan päätyneiden alusten tarinoista.

Digimuseossa 20.8. avautunut näyttely tarjoaa kolme kurkistusta kirjan teemoihin. Näyttelyn kerronta etenee monitasoisesti juoksuttaen rinnakkain noin sadan vuoden päässä toisistaan olevia tapahtumia. Kirjoittajat ovat tehneet vuosia perusteellista arkistolähde- ja kirjallisuustutkimusta, jonka avulla he avaavat sodanaikaisia dramaattisia käänteitä. Toisen kerronnallisen linjan muodostavat Flinkmanin, Polkon ja Badewanne-sukellusryhmän pinnanalaiset tutkimusmatkat syvyyksissä odottaville hylyille.

Hylyt säilyvät Itämeressä jopa vuosisatoja

Itämeren pohjassa lepäävien hylkyjen tarinat aukeavat vedenalaisten valokuvien äärellä ja ensimmäisen maailmansodan aikaiset arkistokuvat laivoista, sukellusveneistä ja henkilöistä havainnollistavat historiallisia hetkiä.

Itämeressä arvioidaan olevan noin 10 000 hylkyä ja osa aluksista on maannut meren pohjassa vuosisatoja. Itämeren alhainen suola- ja happipitoisuus hidastaa hylkyjen hajoamisprosessia, kuten ruostumista. Olosuhteiden vuoksi Itämeressä ei myöskään esiinny valtameristä tuttuja puuta ja muita materiaaleja syöviä eliöitä, kuten laivamatoja.

”Hylkyjen valtavaa määrää selittää lisäksi se, että Suomenlahti on kauttaaltaan matala, jolloin se on ollut helppo miinoittaa. Kummassakin maailmansodassa se on ollut planeettamme miinoitetuin merialue. Moni alus on saanut viimeisen leposijansa Itämerestä miinaan ajettuaan”, Flinkman kertoo.

Sodan jälkeinen uudelleenrakennus ei ylety merten syvyyksiin, vaan taistelukenttä hylkyineen jähmettyy Itämeren pohjalle. Näyttely antaa lukijalle mahdollisuuden kurkistaa tähän pinnanalaiseen museoon.

Lisätietoja

Juha Flinkman

Juha ”Roope” Flinkman on meribiologi, seoskaasu- ja tutkimussukeltaja. Hän on työskennellyt viimeiset 15 vuotta Suomen ympäristökeskus SYKEn Merikeskuksessa kehittämispäällikkönä, yhtenä tehtävänään merentutkimukseen ja tutkimusaluksiin kuuluvan teknologian ja menetelmien kehittäminen. Flinkman on vastannut tutkimussukelluksesta ja sen kehittämisestä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla, Merentutkimuslaitoksessa ja SYKEssä. Hän on sukeltanut noin 40 vuotta.

Jouni Polkko 

Jouni Polkko on työskennellyt Ilmatieteen laitoksella vanhempana tutkijana planeetta- ja avaruustutkimushankkeissa yli 30 vuotta osallistuen avaruuslaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen, testaukseen ja tieteelliseen käyttöön kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Hän on harrastanut sukeltamista ja hylkytutkimusta yli 35 vuotta.

Badewanne on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka vapaaehtoiset sukeltajat ovat yli 20 vuoden ajan dokumentoineet laivojen hylkyjä Suomenlahdella.

Näyttely pohjautuu teokseen Sodan sumua – ensimmäinen maailmansota Suomenlahdella

Kirja on ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta.
Teos on julkaistu myös englanniksi nimellä The Fog of War – The First World War in the Gulf of Finland. Englanninkielisen teoksen on mahdollistanut Weisell-säätiön tuki.