Puheenvuoro

Ilmailuhistoriallinen näyttely Digimuseoon

Matkustajakone tunnistamattomalla lentokentällä

Ensimmäisen ilmailuhistoriallisen Digimuseo-näyttelyn tekeminen on aloitettu. Näyttely keskittyy Douglas DC-3 / C-47 -konetyyppiin, jolla on pitkä ja monipuolinen historia sekä Suomen ilmailuhistoriassa että kansainvälisellä ilmailuhistorian kentällä. Tällä yhteishankkeella Ilmailumuseoyhdistys ry, Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Ilmavoimamuseo avaavat ilmailuhistorialliset näyttelyt Digimuseo-palvelussa. Suomen Ilmailumuseo vastaa hankkeen koordinoinnista ja jatkossa ylläpidosta. Hanke on saanut Ilmailumuseoyhdistyksen hakemana Maanpuolustuksen tukisäätiön avustuksen perustamis- ja liittymiskustannuksiin.

Digitaalisen näyttelyn edut

Forum Marinumin tuottama Vedenalaisen sodankäynnin historiaa -näyttely on hyvä esimerkki siitä, kuinka digitaalisuus mahdollistaa muutoin vaikeasti saavutettavan sisällön esittelyn. Digimuseon avulla voi päästä joko yleisöltä suljettuihin tai vaikeasti saavutettaviin tiloihin, kuten em. tapauksessa teknologiayritys DA-Groupin päätoimipaikkaan, tai hauraisiin tiloihin ja kohteisiin, jotka eivät yleisövierailuja kestä. Ilmailumuseon, Ilmavoimamuseon ja Ilmailumuseoyhdistyksen hankkeessa päästään koneiden sisätiloihin, jotka normaalisti ovat yleisöltä suljettuna. Virtuaalinäyttely mahdollistaa myös konetyypin erilaisten käyttöjen vertailun kirjaimellisesti napin painalluksella.

Konetyypin historiaa

Amerikkalaisen Douglas-lentokonevalmistajan DC-3 (Douglas Commercial 3) on yksi maailman merkittävimmistä konetyypeistä niin lentoliikenteen kuin sotilasilmailun historiassa. Konetyyppi kehitettiin 1930-luvun puolivälissä matkustajalentokoneeksi. Koneiden tuotanto kasvoi jyrkästi toisen maailmansodan aikana, jolloin koneesta tuli yksi liittoutuneiden pääasiallisista kuljetuskonetyypeistä (sotilasversiot C-47 ja C-53). Sodan jälkeen koneyksilöitä myytiin paikallisille lentoyhtiöille, jotka muuttivat ne matkustajakoneiksi. Näin konetyyppi nousi keskeiseen rooliin sodanjälkeisen maailman lentoliikenteessä.

Suomen valtio osti sotien jälkeen Yhdysvaltojen armeijalta valtionlentoyhtiö Aero Oy:n (nyk. Finnair) käyttöön kymmenen C-47- ja C-53-kuljetuskonetta, jotka muutettiin matkustajakoneiksi, Ne olivat keskeisessä roolissa 1940-, 1950- ja 1960-lukujen lentoliikenteessä. Myös Karhumäen veljesten Karhumäki Airways -lentoyhtiö (Kar-air, Karair) käytti konetyyppiä 1950-luvulta lähtien. 1960-luvulta lähtien konetyyppi väistyi lentoliikenteestä, jolloin jäljellä olevat koneet palautettiin sotilaskäyttöön ja myytiin ilmavoimille (DO-4 – DO-12). Konetyyppiä käytettiin monipuolisesti henkilö- ja tavarakuljetuksiin, muun muassa laskuvarjojääkärien hyppykoneena. Konetyyppi poistui ilmavoimien käytöstä 1980-luvun jälkipuoliskolle tultaessa.

Mitä virtuaalinäyttelyltä on odotettavissa?

Suomen Ilmailumuseon maamerkki, pihalle sijoitettu OH-LCD ”Lokki”, Ilmavoimilla DO-8, muodostaa näyttelyn ulkoisen rungon. Kone on Airveteran Oy:n omistuksessa. Airveteran hankki sen Ilmavoimilta vuonna 1985 samaan aikaan kuin nykyisinkin lentävän OH-LCH ”Hotellin”, joka puolestaan oli Ilmavoimilla DO-11. DO-11 kunnostettiin lentäväksi museokoneeksi, ja DO-8 rullauskuntoiseksi. Kunnostusten yhteydessä DO-8 maalattiin Aeron väreihin ja se sai takaisin vanhan tunnuksensa OH-LCD.

Virtuaalinäyttelyssä Lokista laaditaan 3D-malli, ja siihen liitetään 360-kuvaa ja muita sisältöjä kahden sisätiloiltaan alkuperäiskuntoisen koneen koneen rungosta ja ohjaamosta. Toinen näistä on Suomen Ilmavoimamuseon näyttelyssä sijaitseva DO-4 -kuljetuskone, ja toinen Suomen Ilmailumuseon näyttelyssä oleva Kar-Airin entinen OH-VKB -matkustajakone.

Näyttelyn kokija voi tutustua koneen 3D-malliin ulkopuolelta virtuaalisessa näyttelytilassa. Kokija voi myös astua ”sisään” 3D-malliin, jolloin hän siirtyy koneen sisällä kuvattuun 360-kuvatilaan, ja voi kierrellä koneen matkustamossa ja ohjaamossa. Tilaan tuodaan teksti- ja kuvasisältöjä, jotka kertovat konetyypin kehitys- ja käyttöhistoriasta Suomessa ja ulkomailla, sekä hankkeessa mallinnettujen koneyksilöiden historiaa.

”Nappia painamalla” kävijä voi siirtyä matkustajakoneen sisätilasta sotilaskoneen sisätilaan, mikä antaa kuvan yksittäisen konetyypin käyttöhistorian monipuolisuudesta. Myös virtuaaliopastukset Digimuseon käyttämän, opastuskäyttöön oivallisesti sopivan Cisco Webex-järjestelmän avulla ovat mahdollisia jos kiinnostusta ilmenee – opastuksia kannattaa siis kysellä museoista!

Tekninen toteutus teetetään Digimuseon kumppaniyrityksillä, Arilynillä (3D-mallinnus) sekä Insite Finlandilla (360-kuvaus).

Ilmailuhistoriaa yhteistyössä

Ilmailumuseoyhdistys ry:n ja Suomen kahden ammatillisesti ylläpidetyn ilmailualan erikoismuseon yhteishanke lisää sekä yleisen ilmailuhistorian että sotilasilmailun historian tunnettuutta ja valtakunnallista saavutettavuutta. Hanke mahdollistaa myös muiden konetyyppien ja -yksilöiden täydentämisen virtuaalinäyttelyyn tulevaisuudessa.

Ilmailumuseoyhdistys ry on valtakunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on lisätä sekä ylläpitää harrastusta suomalaisen ilmailun historiaan ja sen kehitysvaiheisiin sekä tukea resurssiensa puitteissa suomalaisten ilmailumuseoiden toimintaa sekä suomalaisen ilmailuhistorian tunnettavuutta.

Suomen Ilmailumuseo on Suomen Ilmailumuseosäätiö sr:n hallinnoima ilmailun valtakunnallinen vastuumuseo, jonka toimiala kattaa sekä siviili- että sotilasilmailun. Museo sijaitsee Vantaan Aviapoliksessa.

Suomen Ilmavoimamuseo on Suomen Ilmavoimamuseosäätiö sr:n hallinnoima ammatillinen ilmailun erikoismuseo, ja ilmavoimien aselajimuseo. Museo sijaitsee Jyväskylän Tikkakoskella.

Artikkelikuva: Aero Oy:n Douglas C-47A-75-DL -matkustajakone (OH-LCD) tunnistamattomalla lentokentällä. Volmar Laurilan kokoelma / Suomen Ilmailumuseo. Kuvaaja: Foto Roos.

Kirjoittaja Mia Kunnaskari työskentelee Suomen Ilmailumuseon yhteistyökoordinaattorina. Kirjoitus on julkaistu alun perin Ilmailumuseon sivuilla 6.5.2022.